Special Groups

Christian believers often think they are special, even better than other humans. Some of this kind of thinking comes from the group mentality of the community to which they belong. One of a set of concepts which is shared in Christian teaching and in the self-definitions of Christian groups is the concept of "remnant." A misunderstanding of the idea of being part of a remnant has meant for some Christians that they belong to a special, chosen, recognized group of God's people who earnestly share goals and identifying lifestyles. The extension of being part of God's special people is misconstrued to mean that the individual member is a special kind of human. States, and through his life as a husband, father, teacher, and leader.

The new Curriculum for Basic Education (2016) suggests that all stages of three-tiered support (general, intensified and special support) are based on the need for additional student support as well as learning and progress assessments. Teachers' assessment of the pupil's progress and the necessary support measures are thus central to the provision of enhanced support. This study also examines whether teachers differ in their assessment methods and whether these approaches are connected to the basics of enhanced support, specifically to the principle of close school, the effectiveness of enhanced support in everyday life, knowledge of enhanced support schemes, and identification of the different phases of three-tiered support. Previous studies by teachers have shown that they experience inclusive education as negative. (Murto, Naukkarinen & Saloviitta 2001, pp. 86-95). Studies have found that there is a need for teacher training concerning attitudes, knowledge and skills (Eu...

Sivumäärä 36 + 4 liitettä TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kokemuksia kinesioteippauksen käytöstä lasten fysioterapiassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä muutoksia kinesioteippauksella voidaan saada reumalasten hamstring-lihaskireyteen ja miten lapset kokevat kinesioteippauksen. Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, koska tutkimusjoukko oli hyvin pieni. Tutkimusjoukkona oli 8 reumalasta, iältään 6-14-vuotiaita. Työssä käytettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Kyselylomakkeella kerättiin lasten taustatiedot, goniometrillä mitattiin hamstringlihaskireyttä ja teemahaastattelulla kartoitettiin lasten kokemukset. Tutkimus toteutettiin kevään 2010 aikana. Hamstring-lihaskireyttä arvioitiin sekä passiivisella suoran jalan nostotestillä että aktiivisella polven ojennustestillä. Passiivisessa testissä mitattiin lonkan koukistuskulma yleisgoniometrillä. Aktiivisessa testissä polven ojennuskulmaa mitattiin Myrin-mittarilla. Mittaukset tehtiin ennen teippausta, heti teippauksen jälkeen ja kolme päivää teippauksesta. Teippaukset valokuvattiin. Työssä päädyttiin teippaamaan ulompi vino vatsalihas, lonkan koukistaja ja hamstring-lihakset. Kinesioteippaus lisäsi lonkan koukistuskulmaa kaikilla lapsilla passiivisessa suoran jalan nostossa. Teippauksen myötä lasten kokema lihaskireyskipu väheni, jolloin oli mahdollisuus nostaa suoraa jalkaa ylemmäksi. Aktiivinen polven ojennus ei lisääntynyt kaikilla lapsilla. Voisiko polven ojentajien voima selittää eroa aktiivisen ja passiivisen testin välillä? Lasten kokemukset kinesioteippauksen käytöstä olivat positiivisia. Teipin laittamista ei juuri huomannut. Teippi ei haitannut liikkumis-eikä toimintakykyä. Kun teipin päät alkoivat irrota, ne ärsyttivät lapsia. Teipin poisottaminen sujui hyvin, jos lapsi sai itse ottaa omalla tavalla ja ajalla teipit irti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kinesioteippaus soveltuu hyvin lasten fysioterapiaan, mutta lisänäyttöä ja -tutkimusta tarvitaan kinesioteippauksen käytöstä.

Sivumäärä 36 + 4 liitettä TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kokemuksia kinesioteippauksen käytöstä lasten fysioterapiassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä muutoksia kinesioteippauksella voidaan saada reumalasten hamstring-lihaskireyteen ja miten lapset kokevat kinesioteippauksen. Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, koska tutkimusjoukko oli hyvin pieni. Tutkimusjoukkona oli 8 reumalasta, iältään 6-14-vuotiaita. Työssä käytettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Kyselylomakkeella kerättiin lasten taustatiedot, goniometrillä mitattiin hamstringlihaskireyttä ja teemahaastattelulla kartoitettiin lasten kokemukset. Tutkimus toteutettiin kevään 2010 aikana. Hamstring-lihaskireyttä arvioitiin sekä passiivisella suoran jalan nostotestillä että aktiivisella polven ojennustestillä. Passiivisessa testissä mitattiin lonkan koukistuskulma yleisgoniometrillä. Aktiivisessa testissä polven ojennuskulmaa mitattiin Myrin-mittarilla. Mittaukset tehtiin ennen teippausta, heti teippauksen jälkeen ja kolme päivää teippauksesta. Teippaukset valokuvattiin. Työssä päädyttiin teippaamaan ulompi vino vatsalihas, lonkan koukistaja ja hamstring-lihakset. Kinesioteippaus lisäsi lonkan koukistuskulmaa kaikilla lapsilla passiivisessa suoran jalan nostossa. Teippauksen myötä lasten kokema lihaskireyskipu väheni, jolloin oli mahdollisuus nostaa suoraa jalkaa ylemmäksi. Aktiivinen polven ojennus ei lisääntynyt kaikilla lapsilla. Voisiko polven ojentajien voima selittää eroa aktiivisen ja passiivisen testin välillä? Lasten kokemukset kinesioteippauksen käytöstä olivat positiivisia. Teipin laittamista ei juuri huomannut. Teippi ei haitannut liikkumis-eikä toimintakykyä. Kun teipin päät alkoivat irrota, ne ärsyttivät lapsia. Teipin poisottaminen sujui hyvin, jos lapsi sai itse ottaa omalla tavalla ja ajalla teipit irti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kinesioteippaus soveltuu hyvin lasten fysioterapiaan, mutta lisänäyttöä ja -tutkimusta tarvitaan kinesioteippauksen käytöstä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vuorotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden terveellisiä ruokatottumuksia. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla helmikuussa 2014 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) kaksi- ja kolmivuorotyötä tekeviltä hoitotyöntekijöiltä. Vastausprosentti oli 79,2 (n=111). Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 21 -tilasto-ohjelmalla ja havainnollistettiin frekvensseinä ja prosentteina. Vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden terveellisiä ruokatottumuksia mitattiin työaikaisen ruokailun, säännöllisen ateriarytmin ja ravitsemussuositusten mukaisten ruoka-aineiden käytön sekä ruokavalion osalta. Vastaajista 28,2 % (n=31) käytti työpaikkaruokalaa usein tai melko usein. Eväitä ruokatauolla söi usein tai melko usein 82,7 % (n=91) vastanneista. Vastaajista puolet (50 %) söi usein tai melko usein säännöllisesti 4-6 ateriaa päivässä 3-4 tunnin välein. Vastaajien ruokavalio oli lähes ravitsemussuositusten mukainen. Suurin osa vastaajista (...

Diseases that can be transmitted from animals to humans and vice versa are called zoonosis. Different kind of bacteria, viruses, parasites and fungi cause the zoonosis. The pathogen does not cause the symptoms of the disease in their host animals but adhering to another species, it may cause severe and even life-threatening disease. A streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacterium (Sez) is a beta-hemolytic streptococcus, which belongs to the Lancefield classification group C streptococci. Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria can be found in horses, cattle, cats, dogs, goats, sheep and pigs. Within 6 months in 2011, 3 unrelated cases of severe, disseminated Sez infections occurred in men working with horses in Eastern Finland. The purpose of our study was to find out if the persons working with horses had the Sez bacterium in their nasal mucous membranes and throat. We studied whether basic healthy persons can act as Sezbacterium carriers. Our study consisted of both throat and nasal mucosa samples, and a survey which was carried out at the same time when the samples were taken. We took the samples in Mikkeli and Jyväskylä horse races were organized there in May and in June 2012. The study involved 97 test persons. We didn't found any Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria from the nasal mucosa or throat swabs. We didn't take the samples from horses, so we don't know whether the test persons came in contact with those horses which would have been able to infect Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria to humans. It is possible that Sez bacteria can't live in the human throat or the Sez bacteria carrier is short-term. Normal flora of the human throat may also prevent bacterial colonization.

Diseases that can be transmitted from animals to humans and vice versa are called zoonosis. Different kind of bacteria, viruses, parasites and fungi cause the zoonosis. The pathogen does not cause the symptoms of the disease in their host animals but adhering to another species, it may cause severe and even life-threatening disease. A streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacterium (Sez) is a beta-hemolytic streptococcus, which belongs to the Lancefield classification group C streptococci. Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria can be found in horses, cattle, cats, dogs, goats, sheep and pigs. Within 6 months in 2011, 3 unrelated cases of severe, disseminated Sez infections occurred in men working with horses in Eastern Finland. The purpose of our study was to find out if the persons working with horses had the Sez bacterium in their nasal mucous membranes and throat. We studied whether basic healthy persons can act as Sezbacterium carriers. Our study consisted of both throat and nasal mucosa samples, and a survey which was carried out at the same time when the samples were taken. We took the samples in Mikkeli and Jyväskylä horse races were organized there in May and in June 2012. The study involved 97 test persons. We didn't found any Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria from the nasal mucosa or throat swabs. We didn't take the samples from horses, so we don't know whether the test persons came in contact with those horses which would have been able to infect Streptococcus equi ssp. zooepidemicus bacteria to humans. It is possible that Sez bacteria can't live in the human throat or the Sez bacteria carrier is short-term. Normal flora of the human throat may also prevent bacterial colonization.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa sisältö Seinäjoen keskussairaalan B21 lasten- ja nuorten osaston potilasohjauskansioon ja kehittää leikki-ikäisen lapsipotilaan ohjausta kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Tarkoituksena oli tuottaa lapsipotilaalle kuvallinen ohjauskansio, jossa tarinan muodossa tutustutaan leikkauspäivän kulkuun. Ohjauskansioon kuuluu käyttöopas hoitohenkilöstöä ja vanhempia varten. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään leikki-ikäisen lapsen kehitystä, lapsipotilaan ohjausta ja lapsipotilaan ohjauksen eettisiä kysymyksiä ja periaatteita. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui 13-sivuinen, kuvallinen ohjauskansio. Ohjauskansio auttaa lasta tiedonsaannissa ja leikkaukseen valmistamisessa. Opinnäytetyömme tutkimustuloksista selvisi, että pieni lapsi pelkää sairaalaan joutuessaan eniten kipua, pistämistä, tulevaa toimenpidettä ja vanhemmista eroon joutumista. Lääkkeettömien menetelmien käyttö kivun ja ahdistuksen hoidossa lapsipotilailla on suotavaa, sillä niiden a...

Fysioterapian ja sosiaalialan koulutusohjelma PATJAS, MARJO & RANKI, MINNA: Tukea kuntouttavaan arkeen -Vanhempien näkemyksiä 4-5-vuotiaiden lasten toiminta-ja fysioterapiaryhmän toiminnasta Fysioterapian sekä sosiaalipedagogisen lapsi-ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyö, 75 sivua, 5 liitesivua Syksy 2012 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vanhempien näkemyksiä 4-5-vuotiaiden lasten toiminta-ja fysioterapiaryhmän toiminnasta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten lapsi ja perhe ovat hyötyneet ryhmän toiminnasta, millaista tukea he ovat saaneet ja miten ne ovat vaikuttaneet lapseen ja perheen arkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vanhempien näkemysten ja toiveiden perusteella tuoda esiin asiat, joiden mukaan opinnäytetyön toimeksiantaja Kouvolan kaupungin Hattu-kehitysneuvola sekä myös kuntoutuspalvelut haluavat kehittää toimintaansa ja sen laatua. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli fenomenografia. Laadullisen opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston keruuajankohtana kuntoutuspalveluilla oli toiminnassa kaksi 4-5vuotiaiden lasten toiminta-ja fysioterapiaryhmää, joissa oli yhteensä seitsemän lasta. Haastatteluihin osallistui neljän (N=4) eri lapsen vanhempaa. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Vaikka vanhemmat kokivat ryhmän tarpeellisena, he eivät osanneet mainita, mitä konkreettista hyötyä siitä olisi ollut lapselle tai perheelle. Osa lapsista oli kuitenkin selvästi edistynyt ryhmän aikana, vaikka vanhemmat eivät nähneet sen johtuvan ryhmän toiminnasta. Vanhemmat kokivat lapsen kuljettamisen ryhmätapaamisiin kuluttaneen jonkin verran heidän voimavarojaan. Vanhemmat toivoivat tietoa ryhmän toiminnan sisällöstä ja tavoitteista tai siitä mihin toiminnalla pyrittiin. He kaipasivat konkreettisia ja yksilöllisiä ohjeita ja vinkkejä lapsen tukemiseksi ja kuntouttamiseksi kotona sekä välitöntä keskustelumahdollisuutta ryhmätapaamisten päätyttyä. Vanhemmat toivoivat verkostopalavereja, jotta tieto ja toiminta siirtyisivät kaikille lapsen kanssa työskenteleville. Liian pitkät jonotusajat koettiin negatiivisena asiana. Vanhemmat toivoivat lapselleen jatkotoimenpiteenä yksilöllisiä terapiamuotoja. Jatkotutkimusaiheina esitettiin oppaan laatimista vanhemmille lapsen kuntoutumisen tueksi perheen arkisissa tilanteissa. Lisäksi vastaavan haastattelun voisi tehdä uudelleen, kun ryhmän toimintaa on muutettu tulosten perusteella asiakaslähtöisemmäksi vastaamaan perheen ja lapsen tarpeita.

Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää millaisia käytänteitä on vastavalmistuneen tai valmistuvan viittomakielentulkkiopiskelijan työnhaulla ja rekrytoinnilla. Erityisenä tarkastelun kohteena oli hakijan erityisosaamisen ja persoonallisuuden vaikutus työllistymiseen. Opinnäytetyössä ollaan myös tarkasteltu tulkkauspalveluiden järjestämisvastuun kunnilta valtiolle siirtymisen vaikutuksia rekrytointiin. Opinnäytetyön tutkimusosuus on toteutettu kahdella teemahaastattelulla ja verkkokyselyllä. Haastatteluiden ja kyselyn kohteena ovat olleet tulkkausalan yrityksien rekrytointia suorittavat henkilöt. Tutkimustuloksista käy ilmi, että erityisosaamisella ja persoonalla on vaikutusta työllistymiseen. Erityisosaamisesta tärkeimmäksi nousee vieraiden puhuttujen kielten taito, joista etenkin englannin kieltä arvostetaan eniten. Persoonasta arvostettiin oma-aloitteisuutta, kehittymishalukkuutta ja työyhteisöön sopivuutta. Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä etenkin ensimmäistä työpaikkaansa hake...

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten maahanmuuttajalasten kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa. Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukemisesta löytyy varhaiskasvatuksen osalta jonkin verran aikaisempaa tutkimusta, mutta esiopetukseen kohdistuvaa tutkimusmateriaalia on hyvin niukasti. Lisäksi tutkimusmateriaali jakautuu eri osa-alueisiin eikä näin ollen muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä maahanmuutto lisääntyy Suomessa kasvavaa vauhtia. Ilmiö näkyy myös esiopetuksessa kasvavana eri kielitaustaisten lasten määränä. Tämä asettaa esiopettajat uuden haasteen eteen, sillä suomen kielen opettamisen lisäksi on myös tuettava lapsen äidinkielen kehitystä. Kielen kehityksen tukemiseen tarvitaan nyt laajempaa ja syvempää tietoa kuin aikaisemmin. Tästä syystä tutkimuksen tavoitteena on koota yhtenäinen kokonaisuus kielen kehityksen tukikeinoista avuksi esiopettajille käytännön työho...

67 s.Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää vuosina 1997–2010 sisäkorvaistutteen saaneiden, 1990–2002 syntyneiden (10–22-vuotiaiden) lasten ja nuorten (N = 61) avustus- ja tulkkauspalveluiden käyttöä, tulkkauskieliä ja -menetelmiä, kuntoutusta sekä näiden palveluiden kehittämistarpeita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (N = 61) ja haastattelemalla (N = 16). Vastaajina toimivat tutkimusjoukkoon kuuluneiden lasten vanhemmat sekä täysi-ikäiset tutkimusjoukon jäsenet. Aineiston keruu toteutettiin kesällä ja syksyllä 2012. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että koulussa yli puolella tutkittavista oli käytössään avustaja, tulkki tai muu tukihenkilö. Koulutyön ja opiskelun ulkopuolella tulkkia käytettiin melko vähän. Pääasiallisesti käytetyt tulkkausmenetelmät olivat puheelle tulkkaus tai viitotun puheen/tukiviittomien käyttö. Lisäksi tulkit tai avustajat saattoivat toimia viittomien tai viittomakielen opettajina. Lähes kaikki tutkimusjoukon jäsenet olivat saaneet kuntoutuksena puheterapi...