The review article examines the emergence and acceleration of Finland’s economic growth from the ... more The review article examines the emergence and acceleration of Finland’s economic growth from the mid-19th century to the Second World War from the perspectives of political economy and Marxist theory. The point of departure is that economic growth is not merely a quantitative phenomenon, but the result of a qualitative transformation of the economic system. The analysis focuses on the transition from a traditional economy based on subsistence agriculture to a capitalist market economy. The theoretical framework is based on Karl Marx’s concept of primitive accumulation, which is used to examine changes in property relations, the formation of a free wage labor force, the accumulation of monetary wealth, and the role of the state and institutions. The article demonstrates that key preconditions for Finland’s economic growth were the availability of cheap labor, the concentration of capital, and the expansion of market production. The findings challenge economic history growth research, modernization theories, and institutional interpretations, and emphasize the social and political conditions of economic growth.
Katsausartikkelissa tarkastellaan Suomen talouskasvun käynnistymistä ja kiihtymistä 1800-luvun pu... more Katsausartikkelissa tarkastellaan Suomen talouskasvun käynnistymistä ja kiihtymistä 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan poliittisen talouden ja marxilaisen teorian näkökulmasta. Lähtökohtana on, että talouskasvu ei ole pelkästään määrällinen ilmiö vaan seurausta taloudellisen järjestelmän laadullisesta muutoksesta. Analyysi kohdistuu siirtymään traditionaalisesta, omavaraiseen maatalouteen perustuneesta taloudesta kapitalistiseen markkinatalouteen. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Marxin alkuperäisen kasaantumisen käsitettä, jonka avulla tarkastellaan omistussuhteiden muutosta, vapaan palkkatyövoiman muodostumista, rahavaurauden kasaantumista sekä valtion ja instituutioiden roolia. Artikkeli osoittaa, että Suomen talouskasvun keskeisiä edellytyksiä olivat halvan työvoiman tarjonta, pääoman keskittyminen sekä markkinatuotannon laajeneminen. Tulokset haastavat taloushistoriallisen kasvututkimuksen, modernisaatio- ja institutionaaliset tulkinnat ja korostavat talouskasvun yhteiskunnallisia ja poliittisia ehtoja. The review article examines the emergence and acceleration of Finland’s economic growth from the mid-19th century to the Second World War from the perspectives of political economy and Marxist theory. The point of departure is that economic growth is not merely a quantitative phenomenon, but the result of a qualitative transformation of the economic system. The analysis focuses on the transition from a traditional economy based on subsistence agriculture to a capitalist market economy. The theoretical framework is based on Karl Marx’s concept of primitive accumulation, which is used to examine changes in property relations, the formation of a free wage labor force, the accumulation of monetary wealth, and the role of the state and institutions. The article demonstrates that key preconditions for Finland’s economic growth were the availability of cheap labor, the concentration of capital, and the expansion of market production. The findings challenge economic history growth research, modernization theories, and institutional interpretations, and emphasize the social and political conditions of economic growth.
Tässä keskustelupuheenvuorossa kommentoidaan Visa Heinosen ja Mika Pantzarin Poliittinen talous ... more Tässä keskustelupuheenvuorossa kommentoidaan Visa Heinosen ja Mika Pantzarin Poliittinen talous -lehden numerossa 12:2 julkaistua modernisaatioteoreettista tulkintaa Suomen taloudellisesta kehityksestä. Kirjoittajat perustavat tulkintansa Walt Rostowin modernisaatioteoriaan. Rostowin teoria muistuttaa Marxin Pääomassa esittämää kapitalismiteoriaa, mutta kääntää sen länsimaista kapitalismia ihannoivaksi esitykseksi. Rostowin käsitys taloudellisen kehityksen kulusta poikkeaa Marxista ennen kaikkea siinä, mikä erottaa traditionaalisen ja modernin. Rostow korostaa teknologiaa, Marx Adam Smithiin nojautuen markkinoita. Suomen taloudellinen kehitys on palautettavissa melko tarkkaan Marxin ”modernisaatioteoriaan”. Heinosen ja Pantzarin tulkinta puolestaan jää kovin epämääräiseksi, koska heiltä jää määrittelemättä modernisaation keskeiset käsitteet, traditionaalinen ja moderni. Edelleen kovin ongelmallinen on heidän tulkintansa, että suomalaisen yhteiskunnan hyvien instituutioiden synnyn taustalla olisivat olleet johtavien eliittien hyvä tahto ja oikeudenmukaisuuden taju, Läntisten yhteiskuntien demokraattiset instituutiot ja taloudellinen tasa-arvo ovat syntyneet poliittisen taistelun kautta, jossa valtaa pitävät eliitit ovat aina vastustaneet niihin tähtääviä uudistuksia, ja ovat vasta joko sisä- tai ulkopoliittisen pakon edessä suostuneet niihin.
Miksi Kiina jäi jälkeen? Suomen ja Kiinan pitkän aikavälin talouskehitys
Zenodo (CERN European Organization for Nuclear Research), Feb 3, 2023
Miksi Kiina jäi jälkeen? Suomen ja Kiinan pitkän aikavälin talouskehitys Abstrakti Modernisaatiot... more Miksi Kiina jäi jälkeen? Suomen ja Kiinan pitkän aikavälin talouskehitys Abstrakti Modernisaatioteorian mukaan kehittyäkseen kehitysmaiden tulee toimia samalla tavalla kuin kehittyneet maat ovat aikanaan toimineet. Artikkelin tarkoituksena on tutkia tätä väitettä vertaamalla Suomen ja Kiinan pitkän aikavälin kehitystä. Pitkä aikaväli tarkoittaa ajanjaksoa, joka alkaa 1800-luvun puolivälistä, päättyy Suomen osalta 1980-luvulle ja Kiinan osalta 2010-luvulle. Tutkimus perustuu vertailevan historiallisen tutkimuksen menetelmään. Aineistona käytetään aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja tilastoja. Why did China lag behind? Long-term economic development in Finland and China. Abstract According to the modernization theory, in order to develop, developing countries must basically repeat the development history of developed countries. The purpose of this article is to investigate this claim by comparing the long-term development of Finland and China. The long-term refers to the period starting from the middle of the 19th century, ending in the 1980s for Finland and the 2010s for China. The research is carried out using the method of comparative historical research and based on second-hand sources.
Energian hintakehityksen vaikutus kotitalouksien asumiskustannuksiin
Opetusministeriön erikoistutkija Olli Poroputaan Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle laatimas... more Opetusministeriön erikoistutkija Olli Poroputaan Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle laatimassa Koulutus, tutkimus ja työllisyys -raportissa seurataan työllisyyden kehitystä korkean osaamisen näkökulmasta. Työllisyyttä kuvataan koulutuksen, toimialan ja ammatin mukaan. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä ja työllisyysosuus ovat kasvaneet Suomessa nopeasti. Osaamisintensiivisten toimialojen työllisyys oli vuonna 2001 runsaat 900 000 henkeä ja osaamisammattien vuonna 2000 noin 750 000 henkeä. Tieteen ja teknologian ammattilaisia on Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän. Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 3,1 prosenttia vuonna 2001. Osaamisammattien työttömyysaste on ollut kolmen prosentin tasolla jo vuodesta 1999, mikä indikoi täystyöllisyyteen esimerkiksi lääkärin, juristin ja opettajan ammateissa. Vuosien 2000–2020 kansantalouden työpaikka-avauksista liki puolet eli 600 000 sijoittuu osaamisammatteihin. Työelämässä toimivista 20...
Työryhmän tehtävänä oli laatia opetusministeriön sektoritutkimusstrategia, ml. opetusministeriön ... more Työryhmän tehtävänä oli laatia opetusministeriön sektoritutkimusstrategia, ml. opetusministeriön hallinnonalan sektoritutkimustoiminnan kehittämislinjojen ja keskeisten suuntautumis- ja tarvealueiden määrittely ja ehdotusten laatiminen yhteistyöstä muiden hallinnonalojen kanssa sekä tarvittavan tutkimuskapasiteetin kehittämisestä. Työryhmä ehdottaa, että - opetusministeriön yksiköiden sektoritutkimustoiminnasta vastaamaan sekä osastojen ja koko ministeriön sektoritutkimustoimintaa koordinoimaan ja kehittämään nimetään vastuulliset virkamiehet, - ministeriö käynnistää vuotuisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjelmien laatimisen, - opetusministeriön sektoritutkimuksen ja muun tietopohjan kehittämisen osuus hallinnonalan menoista nostetaan nykyisestä keskimäärin noin 0,1 %:sta vuoteen 2010 mennessä keskimäärin 0,5 %:iin, - sektoritutkimuksen suuntautumis- ja tarvealueet määritellään koko hallinnonalan lisäksi myös linjoittain ja alasektoreittain ja siinä korostetaan hallinnonalan t...
Why did China lag behind? Long-term economic development in Finland and China
Zenodo (CERN European Organization for Nuclear Research), Sep 9, 2022
The purpose of this article is to describe the long-term economic development of Finland and Chin... more The purpose of this article is to describe the long-term economic development of Finland and China and to study the factors that influenced them. The paper combines theories of structural change, institutional change and strong state. The study is based on a method of comparative historical research. The investigation relies on second-hand sources. Finland reached the level of developed countries in the 1980s. China’s economic development has been rapid over the past five decades, but she still has a long way to go. The economic development of both countries has been based on the transition of the population from a traditional peasant economy to an industrial market economy and on the dynamics of a market economy. Economic growth has been based mainly on the introduction of foreign technology. Until 1917, Finland was part of the Russian Empire. The country’s growth began in the mid-19th century when the Russian government set the goal of economic growth and decided to move to market economy. In Finland, the transition was easy because the country had strong state. The country continued its growth policy after independence. China lagged behind because policymakers were not interested in economic development before World War II. China’s growth began when the Communist-led strong state set it as its goal. But the policy priority was the development of heavy industry and agriculture remained underdeveloped. Ideological confrontation prevented the import of foreign technology. Growth only started when investment in agricultural development began in the late 1970s, when the country entered a market economy and the country's foreign trade was opened up to acquire technology.
Työryhmän tehtävä Raportin on laatinut Raketti-hankkeen JURE-projektin 10.12.2009 asettama sitaat... more Työryhmän tehtävä Raportin on laatinut Raketti-hankkeen JURE-projektin 10.12.2009 asettama sitaatioindeksityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli 1) tehdä ehdotus sellaisesta pysyvästä järjestelmästä, joka tuottaa ensi sijassa Thomson Reutersin ISI Web of Science julkaisu- ja viittaustietokannoista kansainvälisesti vertailtavat tieteenala- ja tutkimusorganisaatiokohtaiset julkaisu- ja viittaustiedot ja 2) selvittää Thomson Reutersin lisäksi muiden kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen tietojen hankintaa ja käyttöä. Raportin sisältö Raportissa kartoitetaan osa-alueita, joissa kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistoista voidaan tuottaa nykyistä parempi tietopohja tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön sekä selvittänyt miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen. Raportissa käydään läp...
Opetusministeriö asetti joulukuussa 2006 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli kehittää KOTA-tietokann... more Opetusministeriö asetti joulukuussa 2006 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli kehittää KOTA-tietokannan tutkimusosiota. Kehittämisen tavoitteena oli, että tietokanta tuottaa luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista tietoa suomalaisten yliopistojen tutkimustoiminnasta, erityisesti tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja sen edellyttämistä resursseista. Erityisenä tavoitteena oli luoda yliopistojen tulosrahoituksen tutkimusosion edellyttämä tietopohja. Lisäksi työryhmän tuli selvittää miten KOTA- tietokannan muuta tutkimustoimintaa kuvaavia tietoja voitaisiin kehittää. Opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta sisältää tilastotietoa yliopistojen toiminnasta. Tieteellistä tutkimusta KOTA-tietokannassa kuvaavat julkaisu-, henkilökunta- ja tilinpäätöstiedot, opettaja- ja tutkijaliikkuvuustiedot sekä tiedot tohtoritutkinnoista. Julkaisutietojen keruussa on ongelmia julkaisutyyppien kattavuudessa, julkaisun tieteellisyyden määrittelyssä, julkaisujen kansainvälisyyden määrittelyssä, yhteisju...
Aikuisväestön koulutustarpeiden on useissa yhteyksissä todettu kasvavan. Yhtäältä monimutkaistuva... more Aikuisväestön koulutustarpeiden on useissa yhteyksissä todettu kasvavan. Yhtäältä monimutkaistuva ja monikulttuuristuva yhteiskunta edellyttää aiempaa laajempaa ja syvällisempää ymmärtämystä sekä muut yhteiskunnan jäsenet huomioon ottavaa osaamista. Aikuiskoulutuksen on katsottu olevan yksi väline arkipäivän ja kulttuurin muutoksen hallintaan. Toisaalta alati vauhdittuva muutos työelämässä ja työtehtävissä asettaa haasteita aikuisväestön osaamiselle. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen tarve tulleekin tästä syytä entisestään kasvamaan. Aikuisten opiskelu on edesauttaakin sekä yksilöiden menestymistä työelämässä että kansakunnan taloudellista kehittymistä. Samalla kun aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve suunnitelmalliseen määrälliseen ennakointiin. Tässä julkaisussa esitetään yksi malli aikuiskoulutuksen määrällisen mitoituksen apuvälineeksi. Julkaisussa selvitetään sitä, miten aikuisväestön koulutustason kehitys ja aikuiskoulutuksen suuntaamiselle asete...
This article focus on the conflict between the demand of the labour force and the supply of highe... more This article focus on the conflict between the demand of the labour force and the supply of higher education in Finland. The demand of highly educated labour force is large and growing but the supply ojf education has been constant almost for fifteen years. Why doesn't the government want to increase the volume of higher education?
Uploads
Papers by Olli Poropudas
The review article examines the emergence and acceleration of Finland’s economic growth from the mid-19th century to the Second World War from the perspectives of political economy and Marxist theory. The point of departure is that economic growth is not merely a quantitative phenomenon, but the result of a qualitative transformation of the economic system. The analysis focuses on the transition from a traditional economy based on subsistence agriculture to a capitalist market economy.
The theoretical framework is based on Karl Marx’s concept of primitive accumulation, which is used to examine changes in property relations, the formation of a free wage labor force, the accumulation of monetary wealth, and the role of the state and institutions. The article demonstrates that key preconditions for Finland’s economic growth were the availability of cheap labor, the concentration of capital, and the expansion of market production.
The findings challenge economic history growth research, modernization theories, and institutional interpretations, and emphasize the social and political conditions of economic growth.